Viime viikonloppu kului parvekkeella helteistä ja kirjoista nauttien. En osaa oikein lukea vain yhtä kirjaa kerrallaan, joten nytkin parvekeseurana oli vaikka ja mitä. Aloitin tosin viikonlopun jo perjantaina Stieg Larssonin Millenium-trilogian päätösosalla. Pilvilinna joka romahti päätti trilogian ja vaikka olen katsonut kirjoista tehdyn ruotsalaissarjan ja näin ollen tiesin kuinka tarina päättyy (hyvin!) ei se vienyt lukemisesta intoa. Ahminkin kirjan perjantain ja lauantai aamun aikana ja tämän jälkeen siirryin parvekkeelle seuraavien seikkailuiden pariin.
Näitä sanallisia seikkailuja tarjosivat mm. Sofi Oksanen ja Dorothy L. Sayers. Asiallisempaa linjaa varten minulla oli mukanani myös Bill Brysonin At Home. Kirja taitaa olla myös suomennettu, ainakin suurin osa Brysonin teoksista on. Oman kappaleeni ostin muutamalla punnalla käytettyjen kirjojen kaupasta Lontoosta, ja raahasin sen sitten mukanani Suomeen. Kirja on kyllä hyvä, muuten en tämän ostoksen järkevyydestä tiedä. Bryson kertoo tässä teoksessaan lyhyen historian (kuten yleensä) lähes kaikesta kotiin ja kotielämään liittyvästä. Liikkeelle lähdetään ensimmäisistä asutuksista ja viljelyksistä.
Hupi-osastoa edusti viikonlopussani myös Helen Fieldingin Bridget Jones's Diary. Ilmeisen klassinen chicklit, jota en kuitenkaan ole aiemmin lukenut kokonaan. Miksi en? No siksi. En oikeastaan tiedä tarkasti, miksen ole aiemmin kirjaa lukenut, mutta esitän valistuneen arvauksen. Alkuperäisteos ilmestyi v. 1996, ja suomennos suunnilleen 1998. Muistan, että yritin lukea kirjaa joskus noina aikoina, heti uutena. Ikää minulla kuitenkin oli sen verran vähän, etten oikein osannut samaistua Bridgetiin tai muutenkaan innostua hänen epätoivoisesta elämästään. Nyt, viisitoista vuotta myöhemmin, koen ymmärtäväni paljon paremmin mistä kirjassa on kyse. Ja luulen, että tällä kertaa luen loppuun minkä aloitinkin.
Ja sitten niihin kevätrulliin. Vaikka viikonloppu oli osittain täyttä tuskaa helteen vuoksi, ei kukaan voi olla syömättä kolmea päivää. Lauantaina listalla olikin pitkästä aikaa kevätrullia, lähinnä jääkaapissa muhineiden porkkanoiden ja kaalin vuoksi. Toinen syy oli kokeilla filotaikinaa kevätrullia kuorena, sillä en ole yrityksistäni huolimatta löytänyt kevätrullataikinaa kohtuullisen matkan päästä kotoani. Oma reseptini on melko yksinkertainen, varmaankin jopa naurettavuuteen asti.
Kevätrullatäytteeseen tarvitaan:
silputtua kaalia
silputtua porkkanaa
liotettua riisinuudelia
soijakastiketta
Kaali ja porkkana paistetaan pannulla pehmeiksi, nuudelit lisätään joukkoon ja maustetaan soijakastikkeella, annetaan jäähtyä.
Kevätrullien kasaaminen ja paisto:
Sulata käyttämäsi taikina pakkauksen ohjeen mukaan. Jos kyse on isoista filotaikina arkeista, pilko ne haluttuun kokoon. Itse leikkasin levyt kolmeen suikaleeseen. Täytä levyt, jos rullaaminen tuottaa päänvaivaa, suosittelen etsimään netistä videon, jossa tämä näytetään. Paaaaaaljon helpompaa niin, kuin se, että minä tässä nyt yrittäisin sitä selittää.
Jos käytät filotaikinaa, voit paistaa rullat uunissa, noin 200 asteessa. Muista voidella rullat esim. öljyllä, niin pinnasta tulee rapeampi. Jos kuitenkin haluat autenttisemman kokemuksen, uppopaista rullat öljyssä. Se ei ole niin vaikeaa miltä kuulostaa. Hyvä teräskattila, n. 5 cm:n kerros öljyä pohjalle ja odotellaan muutama minuutti, että öljy kuumenee. Kun öljy on n.180 asteista tai öljyyn tiputettu filotaikinan pala alkaa sähistä, on se tarpeeksi kuumaa. Muutama rulla kerrallaan öljyyn ja paisto kauniin ruskeiksi, menee muutama minuutti. Kattilasta noukkimisen jälkeen kannattaa nostaa rullat valuttamaan ylimääräiset öljyt esim. talouspaperiin. Dippaa makeaan chilikastikkeeseen. Tai ihan mihin vaan haluat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti